Torstai

Torstai 20.7.

Meiltä ja muualta

Päiväohjelma 9 – 16

10.00 YLÄ-SAVON PELIMANNIT
– Sävelmiä Ylä-Savosta laulajien ja pelimannien esittämänä

10.30 EINO & EUKKO
– Tanssimusiikista kansanmusiikkiin

11.00 MENEVÄT MIMMIT
– Savolainen naispelimanniporukka: vanhaa ja uutta sekä kansanlauluja

11.30 ANNA FÄLT
– Säestyksetöntä yksinlaulua jossa yhdistettynä uutta, sävellettyä materiaalia, kertomuksia ja kokeilevaa äänenkäyttöä kansanmelodioihin

12.00 KANSANLAULUKIRKKO
– Perinteinen kansanlaulukirkko yhteistyössä Siilinjärven seurakunnan kanssa

13.00 TIKKURSBY
– Tikkukanteleduo esittää pelimannimusiikkia sekä arkaaisia kappaleita

13.30 MAAKUNTALAULUJEN MATKASSA
– Pia Rask laulattaa maakuntalauluja – osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

14.15 MIE NÄIN EILEN JOUTSENIA
– Shamaaniperformanssi, tarina, joka yhdistää syntylegendoja ja myyttejä keinoinaan runonlausunta, joiku, tanssi ja improvisaatio

14.45 LEPPÄVIRRAN PELIMANNIT
– Pohjois-Savon vanhimpiin ja arvostetuimpiin kuuluva yhtye

15.15 PIRJO TOSSAVAINEN
– Päivätanssit

 

Alueella tapahtuu
9 – 16 PELIMANNIN PENKKI
10.30 MAAILMANTANSSI WORKSHOP
– monipuolinen tanssin moniosaaja Pia Lindfors
13 – 16 MITEN SUOMI SOI -SOITINRATA
– Perinnesoittimia Suomesta sekä maahanmuuttajakulttuurien soittimia

 

Iltaohjelma 18 – 23

18.15 LAMMASSAARI / JANKA-MURROS
– Kotimaista balladiperinnettä haudan molemmilta puolilta

19.00 LUINEH
– Itämerensuomalaisia kansanlauluja, tuvalaisia perinnesoittimia ja kurkkulaulua

19.30 KIKARI
– Taidokasta kansantanssia Ylä-Savosta

19.45 ILMOI
– Trion sävellyksissä ja sovituksissa kanteleen groovaavat bassolinjat ja eloisat melodiat tukevat citternin vahvan soinnin rinnalla tarinankerrontaa, joka nousee esiin yhtyeen ilmaisuvoimaisten sävelkudelmien keskiössä.

20.30 5/5
– Jalan alle menevää, uutta kansanmusiikkia Pohjanmaalta

21.15 KIKARI

21.30 PIIRPAUKE
– Kotimainen maailmanmusiikin kärkinimi

 

 

 

LUINEH

Luineh on kuoleman ylistys ja rakkauslaulu elämälle.

Duon musiikissa tumman pohjavireen muodostavat vanhat suomalaiset kansanlaulut sekä kurkkulaulu ja tuvalaiset perinnesoittimet. Musiikillinen voima saa alkunsa suomalais-ugrilaisesta perinteestä kasvaen nykyhetkeen rujon kauniiksi tulkinnoiksi.

 

ILMOI

ILMOI on trio, jonka suomalais-ugrilaiset juuret yhdistyvät luontevasti erilaisiin pohjoisiin musiikkiperinteisiin. Heidän musiikkinsa perustana ovat sekä arkaaisuuden pitkä, meditatiivinen estetiikka että tiukka yhteensoitto. ILMOI on rankkaa ja herkkää, rosoista ja tunnelmallista, seesteistä ja ilmavaa, vieden kaikki tunnetilat ääripäihinsä asti.

Kertomukset ja loitsut lauletaan kolmella äänellä ja eri kielillä, käytetyimmät laulukielet ovat suomi ja ruotsi. Trion sävellyksissä ja sovituksissa kanteleen groovaavat bassolinjat ja eloisat melodiat tukevat citternin vahvan soinnin ja tarkan rytmiikan rinnalla tarinankerrontaa, joka nousee esiin tärkeimpänä elementtinä yhtyeen ilmaisuvoimaisten sävelkudelmien keskiössä.

5/5

Sekapohjalainen bändi kurkistaa kutsuvasti Suomineidon helman alta, houkutellen sinne seurakseen Ameriikan syvän etelän kurttuisat blues-ukot ja siniruohoa sirpillään huitovat appalakkipäiset emännät. Vuorossa on uudet jamit. Lännen kultaraitilla helma heilahtaa.

Kiirehdi iloitsemaan oi kuulija, kukaan meistä ei nuorene. Ihmiskuntaa yhdistävä tekijä on kurttu – kenellä ennemmin, kenellä myöhemmin. Eteläpohojalaasen lakeuren sointi kiirii valtameren taa ja takaisin. Turhaan ei neito nuori (incognito) ole luonnehtinut yhtyettä lausuen – musiikkia heinänkorsi suussa ja taivas pään päällä, tekee mieli heiluttaa tissejä hanurin tahtiin!

-Ville Kangas

 

 

 

Piirpauke
Piirpauke on vuonna 1974 perustettu suomalainen yhtye, joka yhdistelee musiikissaan kansanmusiikkia, jazzia ja progressiivista rockia. Piirpaukessa on vuosien saatossa soittanut kymmeniä koti- ja ulkomaisia muusikoita, sen ainoa alkuperäisjäsen on jo pitkään ollut yhtyeen johtohahmona tunnettu Sakari Kukko. Piirpauke on julkaissut 19 studioalbumia, viisi konserttitaltiointia sekä kolme kokoelmaa. Suomen lisäksi Piirpauke on varsinkin 1970- ja 1980- luvuilla kiertänyt ahkerasti Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, jossa yhtye on ollut suosittu erityisesti Saksassa. Kotimaassaan Piirpauke on nähty muun muassa Pori Jazzin, Ruisrockin ja Provinssirockin päälavoilla sekä ulkomailla Roskilden festivaalilla Tanskassa.

Yhtyeen tuotanto on aina käsittänyt omien sävellysten lisäksi runsaasti kansansävelmiä eri puolilta maailmaa. Tunnetuin Piirpauken kappale on yhtyeen vuonna 1975 julkaistulta esikoisalbumilta löytyvä Konevitsan kirkonkellot, joka on alun perin karjalainen kansansävelmä. Muita tunnettuja kappaleita ovat muun muassa Soi vienosti murheeni soitto, Swedish Reggae sekä Imala Maika. Nimi ”piirpauke” on peräisin Sakari Kukon karjalaiselta isältä ja se tarkoittaa hälinää tai meteliä.

 

  • Siilifolk

    17.-22.7.2017
    Musiikin, tanssin ja taiteen tapahtuma
  • Festivaalijohtaja

    Liisa Väätäinen
    p. 040 5888 230
  • Tuottaja

    tuottaja.siilifolk@gmail.com
    p. 044 5760 720