SIILIFOLK – YHDESSÄ PARASTA!

Siilifolk -festivaali järjestetään jo 15. kerran 24.-29.7.2023. Kuusipäiväinen festivaali tuo Siilinjärven keskustan festivaalitelttaan ja sen lähialueelle monipuolisen kattauksen suomalaista kansanmusiikkia ja kansantanssia sekä savolaista kansankulttuuria paikallisilla mausteilla.

Festivaaliohjelma koostuu kotimaisen pelimanni- ja perinnemusiikin ohella myös nykykansanmusiikista, kansantanssista, lasten musiikista sekä festivaalialueen muusta ohjelmatuotannosta ja toiminnasta. Lisäksi esiintymislavalla viihdyttävät ja yleisöä areenalla tanssittavat koko kansan suosikkiesiintyjät.

Festivaalin 2023 ohjelmateema on ”Yhdessä parasta”, jolla halutaan tuoda esiin yhteistyön ja yhdessä tekemisen suurta merkitystä tämän paljolti talkoovoimin sekä Siilinjärven kunnan ja paikallisten yhteiskumppaneiden tuella toteutettavan tapahtuman hengessä. Lisäksi teemalla
halutaan korostaa yhteisöllisyyden vahvaa roolia aikamme haasteiden keskellä.

Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen teema vuodelle 2023 on ”Arkistojen äärellä”, joka sallii meidän kurkata aikaisempien aikojen yhteisöllisyyden perintöön ja ammentaa sieltä onnistumisen eväistä tähän päivään.

SAKARI KUOSMANEN BAND

Siilinjärven oma poika, Sakari Kuosmanen saadaan vihdoinkin Siilifolkin lavalle!

Sakari Kuosmanen on hämmästyttävä lahjakkuus, joka musiikissaan, olemuksessaan ja itse asiassa kaikessa tekemisessään yhdistää ainutlaatuisella tavalla mennyttä ja nykyistä, vanhaa ja uutta, maalaisjärkeä ja nykyteknologiaa. Hän ponnistaa perinteestä, mutta on aina katse malttamattomasti kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia. Tätä Sakari Kuosmasta Suomen kansa rakastaa.

Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat mm. Juice Leskisen kirjoittama ”Rakkauden haudalla” sekä ”Pieni sydän”. Rokkikentällä Saku on vaikuttanut mm. sellaisissa viihteen jättiläisissä kuin Juice Leskinen Grand Slam, Sleepy Sleepers sekä Leningrad Cowboys.

Sakari Kuosmasella on soittajan sielu, suuren laulajan ääni ja pienen ihmisen nöyrä asenne elämään.

Hän on saanut toteuttaa itseään laulamalla melkein mitä tahansa rockista jazziin, sekä televisio-, kirjoitus- ja tuotantotöissä ja valkokankaalla (mm. Aki Kaurismäen ohjaama Mies vailla menneisyyttä), jossa miehen periaatteena on ollut tehdä tärkeitä rooleja, niin suuria kuin pieniä.

Siilifolkin lavalle mies saapuu keväällä 2023 ilmestyvän levynsä julkaisun tunnelmissa oman Sakari Kuosmanen Bandinsa kanssa.

SIILIFOLKISSA MAANANTAINA 24.7.

SAVOLAINEN MESSU

Savolainen messu on Antti Janka-Murroksen säveltämä ja sovittama, puoliksi vanhaan savolaiseen perinteeseen pohjaava ja puoliksi täysin uutta materiaalia sisältävä hengellisen kansanmusiikin suurteos. Savolainen messu sai kantaesityksensä heinäkuussa 2019 osana Kaustinen Folk Music Festivalin Savo-maakuntateemaa sekä Siilifolkia.

Savolainen messu on rakennettu seuraamaan jumalanpalveluskaavaa, jossa suurin osa tekstiosuuksista on korvattu musiikilla. Mukana on tuttuja kansanmusiikkipohjaisia virsisävelmiä kuten ”Koska valaissee kointähtönen”, ”Sinuhun turvaan, Jumala” ja ”Nyt kiitos Karitsalle”, mutta myös aivan uusia hengellisiä kappaleita sävellettynä sekä kansanmusiikin että kirkkomusiikin perinteitä ja tyylipiirteitä kunnioittaen.

Neljän eri kirkkokuoron ja monikymmenpäisen pelimanniorkesterin yhteistyönä toteutettua teosta on esitetty sittemmin täysille kirkkokatsomoille ympäri Savoa pitkin syksyä 2019 ja kevättä 2020. Koronavuosien jälkeen ja suuresta kysynnästä johtuen Savolainen messu palaa vuonna 2023 myös Siilifolkin ohjelmistoon.

SIILIFOLKISSA TIISTAINA 25.7. (SIILINJÄRVEN KIRKKO)

HILJA GRÖNFORS

Hilja Grönfors on tehnyt elämäntyönsä romanilaulujen kerääjänä ja esittäjänä. Hän on tuonut yhteisönsä lauluperinteen Suomessa valtaväestön ulottuville muun muassa opettamalla Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Romanilauluihin erottamattomasti kuuluva vahvasti eläytyvä laulutapa on vanhaa itäistä perua. Rakkaus ja suuri kiinnostus romanien perinteeseen ja erityisesti musiikkiin sai Hiljan aloittamaan järjestelmällisen laulujen keruun 1990-luvulla. Tuhansien ajokilometrien jälkeen Hiljalle on kertynyt talteen toistasataa Suomen romanien laulua. Niistä hän on tehnyt nauhoituksia, jotka on purettu nuoteiksi. Laulujen keskeisiä aiheita ovat sydämen riemut ja murheet sekä hevosilla kulkeminen.

Kaustisen kansanmusiikkifestivaali on myöntänyt Hilja Grönforsille arvostetun mestarikansanlaulajan tittelin vuonna 2005. Kalevalaseuralta Hilja on saanut Perinteentaitajien ja -tallentajien tunnustuspalkinnon vuonna 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman Suomi-palkinnon romanien kulttuuriperinteen hyväksi tekemästä työstä sekä valtion taitelijaeläkkeen tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana Hilja on saanut vuonna 2014.

Hilja konsertoi ja levyttää Latšo Džinta sekä Hilja Grönfors Trio -yhtyeidensä kanssa perinteistä suomalaista romanimusiikkia. Maailman musiikin keskuksen julkaisema levy Phurane Mirits palkittiin parhaana Norjassa vuonna 2007. Levy voitti myös Suomessa Etno-Emma -tunnustuksen vuoden parhaana kansanmusiikkilevynä vuonna 2008. Yhtyeen toinen levy Kai tu džaha? julkaistiin erinomaisin arvioin vuonna 2011. Kolmas levy Katta ame aavaa? ilmestyi vuonna 2018.

Hilja on esiintynyt yhtyeineen Suomessa useilla keskeisillä konserttilavoilla ja festivaaleilla sekä ulkomailla muun muassa Ranskassa, Tšekissä ja Ruotsissa. Ryhmät esiintyvät mielellään myös pienissä ja intiimeissä kulttuuritapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa. Hilja voi myös esitellä Suomen romanien perinnekulttuurin taustaa ja piirteitä joko yhdessä muusikoiden tai luennoitsijan kanssa. Levytyskielenä on ollut suomi ja konserteissa myös romanin kieli.

Hilja Grönfors Trio
Hilja Grönfors – laulu
Valtteri Bruun – kitara
Kiureli Sammallahti – haitari

SIILIFOLKISSA KESKIVIIKKONA 26.7.

VIITASEN PIIA

Viitasen Piia on hurmannut neljällä albumillaan niin kriitikot kuin liveyleisönkin, ja raivannut Viitaselle jalansijaa Suomen eturivin tarinankertojien joukossa. Viitasen Piian akustisesta folkista ja americanasta kumpuava ilmaisu on saanut vuosien saatossa rinnalleen myös uusia sävyjä, ja akustisia ja elektronisia elementtejä yhdistelemällä on löytynyt rikas ja omintakeinen musiikillinen maailma, jonka ytimessä soivat Viitasen vahvat sävellykset ja sanoitukset, jotka porautuvat syvälle ihmisenä olemisen ytimeen.

Viitasen Piian kaikki neljä albumia ovat keränneet kriitikoiden keskuudessa upean vastaanoton, ja vieneet yhtyettä entistä laajemmin myös livenä ympäri Suomen. Syksyllä 2012 julkaistu Viitasen Piian debyyttialbumi keräsi lukuisia loistavia arvioita ja sai mainittavasti radiosoittoa, vaikka kyseessä oli omakustanne.

Texicalli Recordsin julkaisema toinen albumi Uni onnesta toi yhtyeelle Emma-ehdokkuuden, sekä paikan Helsingin Sanomien vuoden 2014 parhaiden levyjen joukossa.
Yhtyeen loppuvuodesta 2016 julkaistu kolmas albumi Laulumaa jatkoi nousujohteista kulkua, ja keräsi täydet viisi tähteä niin Helsingin Sanomilta, Keskisuomalaiselta, kuin myös Ilkalta ja Pohjalaiselta, jonka lisäksi MTV.fi valitsi Laulumaan vuoden kotimaiseksi albumiksi.
Syyskuussa 2019 julkaistu Meidän jälkeemme hiljaisuus albumi toi yhtyeelle Emma-ehdokkuuden, Aux ry:n Vuoden paras albumi ja Vuoden paras single -palkinnot, useita viiden tähden arvioita, sekä paikan Helsingin Sanomien vuoden 2019 parhaiden levyjen joukossa.


SIILIFOLKISSA TORSTAINA 27.7.

LAURA MOISIO

Laura Moisio kulkee omaa tietään kotimaisen musiikin kentällä. Hänen kappaleissaan omintakeiset sanoitukset yhdistyvät pettämättömään melodiatajuun.

Maamme arvostetuimpiin nuoren polven lauluntekijöihin lukeutuva Moisio on julkaissut neljä studioalbumia, joista viimeisin, Laulaa kun ei voi muutakaan, ilmestyi alkuvuodesta 2020. Moision albumit ovat olleet arvostelumenestyksiä, minkä lisäksi kakkoslevy Ikuinen valo oli ehdolla sekä Teosto-palkinnonettäKriitikoiden valinta -Emman saajaksi 2016.

Uusi albumi julkaistaan helmikuussa 2023, jonka myötä artisti suuntaa levynjulkaisukiertueelle. ”Kahden pandemiavuoden aikana oli luonnollista keskittää katse ulkomaailmasta lähemmäs, ihmisten välisiin suhteisiin. Kirjoitin levyllisen kappaleita rakkaudesta.” Moisio kuvailee uutta albumiaan.

”Laura Moisio on ehdottomasti kansainväliselläkin mittapuulla mitattuna yksi maamme tämän hetken tyylikkäimmistä lauluntekijöistä”. – Päivän Biisit, Aleksi Pahkala

”Harmonisen soljuva kokonaisuus pyrkii aina unipopin tasoille saakka. Moision raukeahko tapa ilmaista itseään tuntuu hurmaavan kiireettömältä, mikä on yksi levyn kiehtovimmista elementeistä.” – Ilkka-Pohjalainen, Juha Seitz

SIILIFOLKISSA TORSTAINA 27.7.

MIKKO ALATALO

Mikko Alatalo on käsite, tuote, tavaramerkki. Mies, jonka nimen tuntee jokainen suomalainen niin hyvässä kuin pahassa. Hän, jonka elämää on seurannut julkisuus silloinkin, kun siihen on ollut vähemmän tarvetta.
Mikko Alatalo on kuin elokuva, jota arvioimaan jokainen meistä kokee olevansa asiantuntija. Hän on nimi, joka sopii yhtä hyvin lehtilööppeihin kuin tietokilpailuiden tai ristisanatehtävien arvausleikkeihin. Hän on kansallinen käsite, jota media on käyttänyt lausuntoautomaattina silloinkin, kun uutislähteet ovat muuten kuivuneet.
Kaikelle kansalle Mikko näyttäytyy tiuhaan keikkailevana taiteilijana, joka buukkaa illan konsertin oheen pari tavarataloesiintymistä ja harjannostajaiset.

Mikko Alatalon musiikin ydin syntyy egosta, empatiasta ja yleissivistyksestä. Ego on perintöä pohjalaisuudesta. Maalaismaisemasta, jossa itsetunnon ongelmat on aina korvattu uholla ja ahkeruudella. Leuhkoja eväitä syötiin jo Pohjanmaan junassa matkalla Tampereelle.

Ego kukkii etenkin estradeilla, missä Mikko ikiomien laulujensa tulkkina asettaa esille koko sielunmaisemansa lähes juutalaisen stand up -koomikon itseironialla. Tavalla, joka saa jurotkin kansanosat tajuamaan koomikon tragedian.
Empatia kuuluu runollisen sielun syntymälahjoihin. Tarpeeseen ottaa yhteyttä ihmiseen. Haluun kertoa koskettavia tarinoita. Mikon ja Harri Rinteen lauluissa se soi ihmisen ikävässä ja siirtomaasuomen laulujen karuissa kuvissa.

Ystävät ja työtoverit tietävät, että empatiaa löytyy Mikolta yllättävissäkin tilanteissa. Silloinkin kun oudompi sitä ei odottaisi. Etenkin silloin kun ironialla leikittelevien kuplettien oheen hän herkistyy rakkauden runoelmiin tai kotiseudun kaihoon tavalla, joka iskee intellektuellienkin sieluun.
Yleissivistys on myös laadukkaan lauluntekijän tärkeä ominaisuus. Se on luonnonvara, jota Junnu Vainiokin aikoinaan teroitti. Sitä on Mikolla itselläänkin riittämiin, mutta tässä nousee esiin Harri Rinteen merkittävä rooli. Syvää sivistystä vaativat yhtä hyvin kuplettien oivallukset kuin sosiaalisten ristiriitojen runoelmat.

Alatalon ja Rinteen tiimin ansiona on ollut yhdistää nämä ominaisuudet tavalla, joka on ohittanut musiikin kipeät karsinat. Tavalla, joka on tehnyt rockista iskelmää, iskelmästä laulelmaa ja laulelmasta poppia.
Parhaimmillaan Mikko ja Harri ovat tehnyt viihteestä maailmankuvaamme älyllisesti haastavaa musiikkia, jossa kukkii ikivihreä väriskaala. Käyttötaidetta, jossa paino on sanan jälkimmäisellä osalla.

Näin käsite Mikko Alatalo on syntynyt ennen kaikkea musiikista.

-Tommi Liuhala

SIILIFOLKISSA PERJANTAINA 28.7.

ARJA KORISEVA

Enkelin silmin, Rannalla, Et saa mua unohtaa, Rakastunut nainen, Tuulen värit, Tää ystävyys, Nauran ja rakastan…

Arja Koriseva on koko kansan rakastama tanssi- ja musikaalitähti ja tv-kasvo. Hänet valittiin vuonna 1989 tangokuningattareksi. Arja juhli siis vuonna 2019 30 vuottaan estradien kuningattarena.
Hänet on palkittu myös Kaikkien aikojen tangokuningattarena (1997).

Arja Koriseva on palkittu niin musiikistaan kuin tv-töistään, lukuisat hänen albumeistaan ovat Suomen kaikkien aikojen myydyimpien levyjen luettelossa. Arja Koriseva on tehnyt uransa aikana yli 15 pitkäsoittoa, joista seitsemän on myynyt vähintään kultaa. Platinalevyjä on kertynyt neljä. Esikoisalbumia Arja Koriseva on myyty tuplaplatinaan oikeuttaneet yli 100 000 kappaletta ja se on Suomen 53. myydyin kotimainen albumi.

Vuonna 1989 Arja perusti oman Fortuna-orkesterin, jonka kanssa hän esiintyy edelleen, niin myös Siilifolkissa.

SIILIFOLKISSA PERJANTAINA 28.7.